Tiedoksi vain kaikille, että olen bäk in bisnes eli Suomessa
taas. Ollut itseasiassa jo pari viikkoa, mutta koska olen yrittänyt kasailla
ajatuksiani ja oon ottanut tän ajan aika polepolesti, en ole saanut aiemmin
kirjoitettua tänne paluupostausta. Kyllä, on pitänyt vähän kasailla fiiliksiä
enkä oikein vieläkään tiedä mitä pitäisi ajatella.
Nyt täältä Suomesta päin katsottuna ja mietittynä noita
asioita mitä koin Keniassa, ne tuntuu aika uskomattomilta vaikka suhtauduin niihin
siellä jotenkuten fine. Nyt alkaakin tuntua, että jotkut asiat vain eivät ole
fine, esimerkiksi käsitys ihmisarvosta ja miten ihmisiä kohdellaan. Lasten
kasvatuksesta lähtien näkyi huomattavia eroja ja toki lapsesta lähtien
kasvetaankin tähän kulttuuriin, joka ei ole niin pumpulinen kuin ehkä meillä
täällä. Ymmärsin siellä, että tämä on tätä kulttuuria ja aluksi, vaikka olinkin
hieman järkyttynyt siitä meiningistä, kovetin itseni joidenkin asioiden
suhteen, jotta pärjäisin. Nyt tuntuu ikävältä ajatella esimerkiksi nuorten
naisten kohtelua, mollausta, käskytystä, vaatimista. Vaikka ymmärrän edelleen
tämän olevan kulttuurillinen piirre, uskon ettei kaikkea voida laittaa
kulttuurin piikkiin. En tiedä, mitkä on Kenian mielenterveysluvut, mutten
ihmettele vaikka olisi melko huikeat.
Näen, että omana tehtävänäni tuolla, oli olla läsnä näille
tytöille ja vahvistaa heidän itsetuntoa, jota systemaattisesti romutettiin
ulkoapäin, tietoisesti tai tiedostamatta. Tein tehtävääni olemalla heille apuna
arjen askareissa, kuuntelevana korvana ja tukena, isosiskona. Olemalla samalla
viivalla heidän kanssaan, en heidän yläpuolellaan. Kerroin, miten arvostan
heitä ja että he ovat hyviä tyttöjä!
Luulen, että vielä on paljon ajatuksia, joita täytyy vielä
pureksia ennen kuin pääsen täysin jyvälle tuosta ajasta tuolla Afrikan maalla. Nämä
ovat nyt vain pintaraapaisu ja päällimmäiset fiilikset, jotka kumpuaa tuosta
kahdesta kuukaudesta. Tässä vaiheessa voin kuitenkin jo sanoa, että varmasti
oli hyvin opettavainen ja avartava kokemus, kaikessa hyvässä ja pahassa! Ja
pakko sanoa, että ilmastoa kyllä kaipaan näillä säillä todella paljon! Ja niitä
tyttöjä <3
Kiitos, kun olet jaksanut lukea ajatuksiani <3
